Yleisöä salissa.

Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja

Strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuus kokosi yhteen tutkijat ja sidosryhmät. Iltapäivän aikana pureuduttiin väestörakenteen muutoksen syihin ja seurauksiin sekä etsittiin ratkaisuja sen tuomiin haasteisiin.

Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Se vaikuttaa valtavasti sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmään, eläkejärjestelmään, talouteen, työelämään ja sosiaalisiin suhteisiin.

Näihin kysymyksiin syvennyttiin strategisen tutkimuksen Demography-ohjelman avaustilaisuudessa 15.8.2022 Musiikkitalolla Helsingissä. Ohjelman hankkeet tutkivat väestörakenteen muutosta ja tuottavat konkreettisia ratkaisuja, joilla siihen voidaan vaikuttaa ja sopeutua.

– Maan parhaat asiantuntijat tekevät korkeatasoista tutkimusta päätöksenteon tueksi, ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen kiteytti.

Tutkimustiedolle on tarvetta päättäjien pöydissä, totesi neuvotteleva virkamies Jouni Varanka Valtioneuvoston kansliasta.

– Päättäjien pitää tehdä ratkaisuja epävarmassa tilanteessa. Tutkimustieto auttaa tekemään pitkäjänteisiä, kaukonäköisiä päätöksiä. Vähintään se auttaa kertomaan, mitä ainakaan ei kannata tehdä.

Kuivalainen oli samaa mieltä.

– Pitää ymmärtää syitä, jotta voi tehdä ratkaisuja.

Susan Kuivalainen.

Susan Kuivalainen.

 

Aleneva syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys

Ensimmäinen teemakeskustelu keskittyi alenevaan syntyvyyteen. Siitä keskustelivat professori Mikko Myrskylä (FLUX-hanke), johtaja Ilkka Oksala (Elinkeinoelämän keskusliitto), tutkija Anna Rotkirch (NetResilience-hanke) ja etuusyksikön johtaja Liisa Siika-aho (sosiaali- ja terveysministeriö).

Keskustelu 1.

Jari Hanska, Mikko Myrskylä, Ilkka Oksala, Anna Rotkirch ja Liisa Siika-aho.

 

Syntyvyys on vähentynyt Suomessa pitkään. Lapsia saadaan aiempaa myöhemmin ja vähemmän.  Viime vuosina nähtiin lyhyt toipumisjakso, mutta nyt luvut ovat taas kääntyneet laskuun.

Keskustelussa korostui, että syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys: keskiarvot kätkevät taakseen jyrkän polarisaation. Suomessa lapsettomuus on sekä naisilla että miehillä yleisintä vähän koulutetuilla. Ne, joilla on muutenkin asiat hyvin, löytävät usein myös puolison ja saavat toivomansa määrän lapsia. Muut välttämättä eivät.

Mikko Myrskylä totesikin, että syntyvyyteen voidaan vaikuttaa laaja-alaisella hyvinvoinnin edistämisellä.

– Pelkkä lapsiperheiden tukeminen ei riitä, sillä heikoimmassa asemassa olevat eivät ole perheellisiä. Syrjäytymisvaarassa olevien tukeminen voi edistää myös syntyvyyttä.

Mikko Myrskylä.

Mikko Myrskylä.

 

Työikäisten määrä vähenee, mutta monien ryhmien on vaikea päästä töihin

Työikäisten määrän vähenemisestä keskustelivat ylitarkastaja Peter Kariuki (Etnisten suhteiden neuvottelukunta ETNO, oikeusministeriö), tutkija Terhi Ravaska (SustAgeable-hanke), ylijohtaja Mikko Spolander (valtiovarainministeriö) ja tutkija Sari Vanhanen (Mobile Futures -hanke).

Työikäisten määrä Suomessa vähenee, mikä johtaa huoltosuhteen heikkenemiseen ja tilanteeseen, jossa joudutaan ikävien valintojen eteen.

Siitä huolimatta monien ryhmien on edelleen vaikeaa päästä töihin. Näitä ryhmiä ovat esimerkiksi maahanmuuttajataustaiset, osatyökykyiset ja kehitysvammaiset ihmiset.

– On tärkeää selvittää työelämän syrjiviä käytäntöjä, jotta kaikki kykenevät saadaan töihin, Sari Vanhanen sanoi.

Tehokkain keino työikäisten määrän kasvattamiseen on maahanmuutto. Peter Kariuki kuitenkin muistutti, että töiden perässä muuttavatkaan eivät tule Suomeen pelkästään töihin. He tuovat mukanaan koko elämänsä.

– Olemmeko yhteiskuntana valmiita ottamaan uusia ihmisiä osaksi kansaa? hän kysyi.

Elinikä pitenee – sosiaaliset verkostot tärkeitä vanhuusiän hyvinvoinnille

– Narratiivi elämän pitenemisestä on ristiriitainen. Haluamme elää vanhoiksi, mutta väestötasolla puhumme eliniän pidentymisestä taakkana ja ongelmana.

Näin totesi toiminnanjohtaja Anni Lausvaara Vanhustyön keskusliitosta. Hänen kanssaan eliniän pitenemisestä keskustelivat tutkija Mirkka Danielsbacka (NetResilience-hanke), valmistelujohtaja Antti Parpo (Varsinais-Suomen hyvinvointialue) ja tutkija Lasse Tarkiainen (LIFECON-hanke).

Eriarvoisuus näkyy myös elinajanodotteessa.  Elinikä pitenee kaikissa tuloluokissa, mutta ero ylimmän ja alimman luokan välillä on selvä. Eroa on myös siinä, miten terveitä elämän loppupään vuodet ovat.

Mirkka Danielsbacka totesi, että sosiaalisilla verkostoilla on suuri merkitys vanhuusiän hyvinvointiin ja aktiivisuuteen – ja lopulta siihen, paljonko terveitä elinvuosia ikääntyvällä on jäljellä. Hyväosaisilla on usein muita paremmat sosiaaliset verkostot ja mahdollisuuksia varautua vanhuuteen esimerkiksi asumisjärjestelyillä.

Esiin nousi myös tärkeä tietotarve: Antti Parpo toivoi saavansa tietoa siitä, mitä ikäihmiset itse toivovat. Millainen on heidän näkemyksensä hyvästä elämästä? Millaista asumista ja millaisia palveluita he haluavat? Kysymyksiin on luvassa vastauksia, sillä NetResilience- ja SustAgeable-hankkeet selvittävät tutkimuksissaan myös ikäihmisten omia toiveita.

Vaikuttavuutta varhaisella keskustelulla

Ohjelmajohtaja Susan Kuivalainen korosti, että tutkimus on sitä vaikuttavampaa, mitä varhaisemmassa vaiheessa tutkijat vaihtavat ajatuksia myös sidosryhmien kanssa. Hän kutsuikin sidosryhmien edustajat mukaan keskusteluun ja kannusti ottamaan aktiivisesti yhteyttä hankkeisiin.

Myös Demography-ohjelma jatkaa tiivistä yhteydenpitoa: syksyllä on luvassa ohjelman webinaarisarja ja hankkeiden omia tapahtumia. Tammikuussa käynnistyy työpajojen sarja, jossa tutkijat ja sidosryhmät pääsevät tuottamaan tietoa yhdessä.

FLUXin seuraava sidosryhmätilaisuus pidetään 5.10. klo 17–19 Tiedekulmassa Helsingissä. Silloin aiheena on psykososiaalisten tekijöiden yhteys syntyvyyteen.

FLUX-tutkijoita esittelypisteellä.

FLUX-tutkijoita esittelypisteellä.

 

Tutustu STN DEMOGRAPHY -ohjelman hankkeisiin: