Perhevapaiden kehittäminen vähentäisi eriarvoisuutta ja suojaisi perheenjäseniä muuttuvissa elämäntilanteissa
Ansiotyön ja hoivan tasaisempi jakautuminen tukee tutkitusti hyvinvointia sekä sosiaalista ja sukupuolten välistä tasa-arvoa, ja muun muassa vähentää lapsiperheköyhyyttä. Tutkijat jättivät kesäkuussa sosiaali- ja terveysministeriölle sen tilaaman selvityksen perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Kesällä järjestetyssä webinaarissa he kertoivat, miten uudistuksella voitaisiin turvata yksilöiden hyvinvointia ja yhteiskunnan kestävyyttä.
Monitieteinen FLUX-tutkijaryhmä jätti kesäkuun alussa sosiaali- ja terveysministeriölle selvityksen, jossa arvioidaan Suomen perhevapaajärjestelmän toimivuutta ja kehittämistarpeita, sekä esitetään vaihtoehtoisia malleja järjestelmän uudistamiseksi.
Perhevapaajärjestelmä saa tutkijoilta pääosin kiitosta toimivuudestaan. Järjestelmään liittyy kuitenkin tärkeitä kehittämiskohtia, joilla on mahdollista parantaa järjestelmän vaikuttavuutta ja perheiden ja yksilöiden välistä yhdenvertaisuutta.
Tasaisemmin jaettu hoivavastuu lisää hyvinvointia
Tutkijat totesivat, ettei nykyinen perhevapaajärjestelmä tue riittävästi isien osallistumista lapsen hoitoon. Vapaiden tasaisempaa jakautumista vanhempien välillä kannattaisi edistää monestakin syystä.
– Se on yhteydessä lapsen ja isän parempaan suhteeseen, vanhempien ja heistä etenkin äitien parempaan jaksamiseen, suurempaan parisuhdetyytyväisyyteen ja pienempään eroriskiin, luetteli THL:n johtava tutkija Johanna Lammi-Taskula.
Perhevapaiden tasaisemman jakautumisen on havaittu parantavan myös perheenjäsenten toimeentuloa ja turvaa. Erityisen selvästi tämä tulee näkyviin, kun perhe kohtaa ennakoimattomia muutoksia.
– Kun työn ja hoivan suhde jakautuu vanhempien välillä tasaisemmin, on toimeentulo ja lapsen hoito turvatumpaa sellaisten riskien, kuten eron, työttömyyden, sairastumisen ja työkyvyttömyyden varalta, totesi kollegiumtutkija Satu Helske Turun yliopistosta.
Varsin yleisesti ajatellaan, että pienten lasten tulisi olla kotihoidossa useita vuosia. Tutkimusnäyttö ei näkemystä tue.
– Pääsääntöisesti varhaiskasvatus tukee lapsen kehitystä. Näin on etenkin 3–5-vuotiaiden ja haavoittuvimmassa asemassa olevien lasten osalta. Varhaiskasvatuksen laatu on tietenkin tärkeää, Helske huomautti.
Pitkät perhevapaat yhteydessä heikkoon asemaan työmarkkinoilla
Nykyisessä perhevapaajärjestelmässä pitkät vapaat keskittyvät matalasti koulutetuille naisille.
– Sosioekonomiset erot vapaiden käytössä ovat pysyneet suurina. Isä käyttää vanhempainvapaita yleisemmin ja pidempään, jos hän tai lapsen äiti on korkeasti koulutettu tai hyvätuloinen , kuvasi tutkimuspäällikkö Anneli Miettinen Kelasta.
Kun matalasti koulutettu ja pienituloinen äiti jää pitkälle perhevapaalle, heikentyy hänen työmarkkina-asemansa entisestään. Tällä on kauaskantoisia vaikutuksia äitien omiin tuloihin, tulojen ja varallisuuden kertymiseen sekä omaan eläketurvaan, mutta myös naisten asemaan työmarkkinoilla laajemmin.
Tasa-arvo- ja työympäristöasioiden päällikkö Lotta Savinko Akavasta yhtyi näkemyksiin esitetyistä muutoksista ja kommentoi, että työelämän tasa-arvon näkökulmasta perhevapaajärjestelmää on uudistettava.
– Uudistuksessa on tärkeää huomioida perheiden monimuotoisuus sekä niiden vanhempien tuki, joilla ei ole työpaikkaa, johon palata, hän lisäsi.
Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala kiinnitti kommenttipuheenvuorossaan huomiota siihen, miten pitkät perhevapaat vaikuttavat heikossa työmarkkina-asemassa olevien maahanmuuttajanaisten asemaan sekä heidän lastensa osallisuuteen.
Tietopohjaa hallitusneuvotteluihin
Professori Marika Jalovaara muistutti alustuksessaan, että perhevapaajärjestelmä on monimutkainen, minkä vuoksi sen uudistaminen on suunniteltava hyvin.
– Kehittämisen vaativuutta lisäävät järjestelmän monimutkaisuus sekä sitä koskevan lainsäädännön ja rahoituksen hajanaisuus. Myös kunnilla on erilaisia käytäntöjä, jotka ohjaavat perheiden lastenhoidon ratkaisuja. Siksi suosittelemme, että uudistaminen alkaa järjestelmän yksinkertaistamisella, hän totesi.
Ylijohtaja Liisa Siika-aho sosiaali- ja terveysministeriöstä painotti, että selvitys on seuraavien hallitusneuvottelujen näkökulmasta tärkeä avaus.
– Perheet voivat aina valita itselleen sopivimman lastenhoidon ratkaisun. Yhteiskunnan kannattaa kuitenkin johdonmukaisesti tukea perheitä tavalla, joka vahvistaa tasa-arvoa, turvaa toimeentuloa ja parantaa työmarkkinoille osallistumisen edellytyksiä. Toivon että mallista riippumatta perhevapaiden uudistamisessa päästäisiin eteenpäin seuraavalla hallituskaudella, hän sanoi.
Miessakit ry:n hallinto- ja viestintäpäällikkö Antti Alén kaipasi kommenttipuheenvuorossaan järjestelmään lisää selkeyttä.
– Järjestelmän tulisi olla ensisijaisesti perheenjäsenten hyvinvointia ja arkea tukeva, työelämävaikutukset tulevat toisena. Samalla vaaditaan muutakin kulttuurinmuutosta. Se jos mikä lisäisi isien perhevapaiden käyttöä isien ja lasten tarpeista käsin, hän pohti.
Aiheeseen liittyvää
FLUX Tietoa päätöksenteon tueksi: Toimiva perhevapaajärjestelmä tukee hyvinvointia sekä yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä
Selvitys perhevapaajärjestelmän kehittämiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2026:21