Kaksi nuorta kirjastossa.

Naisten ja miesten arvomaailmat Euroopassa eivät erkaantuneetkaan

Julkisuudessa tiuhaan esitetty väite nuorten naisten ja miesten arvojen polarisaatiosta ei pidä paikkaansa. Tutkimus tarkasteli arvojen eron kehitystä yli 30 Euroopan maassa vuosina 2002–2023.

Julkisessa keskustelussa ovat viime vuosina korostuneet nuorten miesten yhä konservatiivisemmiksi muuttuneet arvot. Juuri julkaistu tutkimus kertoo, että kyse on enemmän somessa ja mediassa näkyvästä ilmiöstä kuin todellisesta kehityksestä.

– Erilaiset miesinfluensserit ja feminismiä kritisoivat toimijat ovat saaneet viime aikoina paljon näkyvyyttä. Laaja näkyvyys ja sisältöjen räikeys eivät välttämättä tarkoita, että nämä muokkaisivat koko nuorten miesten väestön arvoja tiettyyn suuntaan, toteaa yliopistotutkija Ville Ilmarinen Helsingin yliopistosta.

Tutkimus perustui European Social Survey -aineistoon, jonka piirissä oli yli 400 000 täysi-ikäistä vastaajaa. Tulokset osoittavat, että arvomaailmojen välille ei ole revennyt railoa yhdessäkään tutkimuksen kohteena olleessa maassa. Päinvastoin erot naisten ja miesten välillä ovat pysyneet samoina.

Nuorten miesten arvot eivät muuttuneet konservatiivisemmiksi

Tutkimuksen mukaan 18–29-vuotiaat miehet eivät arvosta valtaa tai menestystä sen enempää kuin aiemminkaan, joissakin maissa jopa vähemmän.

– Nuoria miehiä on arvosteltu liian herkästi ilman selkeää trendiä, joka osoittaisi, että heidän joukossaan muutos erottuisi muiden väestönosien muutoksesta, Ilmarinen sanoo.

Tutkimustulos ei silti poissulje naisvihaa, joka on Ilmarisen mukaan muuttanut muotoaan eri aikoina.

– Naisvihaa on ollut myös 20 vuotta sitten, mahdollisesti jopa nykyistä enemmän. Se luultavasti oli huomattavasti arkipäiväisempää ja näkymättömämpää. Nykyään ilmiötä on tuotu siinä määrin esiin, että siitä irtisanoutuminenkin voi onnistua helpommin.

Tasa-arvoisemmissa maissa yhteisölliset arvot yleistyivät

Tutkimuksen perusteella muutosta arvojen kehityksessä tapahtui, mutta samaan suuntaan sukupuolten välillä.

Näin kävi esimerkiksi Pohjoismaissa, Espanjassa ja Saksassa, joissa arvot kehittyivät keskimäärin yhteisöllisemmiksi sekä naisilla että miehillä. Esimerkiksi hyväntahtoisuus ja turvallisuus muuttuivat aiempaa tärkeämmiksi arvoiksi.

Vastakkainen kehityskulku havaittiin Tšekeissä, Bulgariassa, Unkarissa ja Venäjällä, joissa arvot kehittyivät yksilökeskeisempään suuntaan.

– Tätä voi selittää tasa-arvon lisääntyminen Länsi-Euroopassa tutkimuksen aikana. Kyseisissä Itä-Euroopan maissa tasa-arvotilanne on puolestaan pysynyt ennallaan. Tasa-arvoasioiden paraneminen maan sisällä käy yleensä käsi kädessä elintason ja vaurauden kasvun kanssa. Puutteellisemmissa oloissa, joissa toimeentulosta pitää taistella, arvostetaan valtaa ja suoriutumista enemmän, taustoittaa Ilmarinen.

Tutkimus on saanut rahoitusta strategisen tutkimuksen neuvostolta (STN) osana FLUX-hanketta.

Tutustu alkuperäiseen tutkimusartikkeliin: Sortheix, F. M., Ilmarinen, V. J., Mannerström, R., & Leikas, S. Examining the Gender Equality Paradox in Values Using a New Measure of Value-Based Gender Typicality. Journal of Personality and Social Psychology. Julkaistu 12.11.2026. DOI: https://doi.org/10.1037/pspp0000623

Uutinen on julkaistu alun perin Helsingin yliopiston verkkosivuilla.