Tietoa FLUXista

Työpaketin johtaja: Jessica Nisén (UTU)
Vastuuorganisaatiot: UTU ja CSDS

FLUX työpaketti 1 (WP1) etsii syitä syntyvyyden laskulle ja lapsettomuuden yleisyydelle Suomessa. Tutkimme sitä, miten muuttuva syntyvyys ja perhedynamiikka ovat yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen, työllisyyteen ja taloudelliseen epävarmuuteen sekä yhteiskunnallisiin kriiseihin. Hyödynnämme rekisteri- ja kyselyaineistoja ja teemme vertailevaa tutkimusta Suomen ja muiden Pohjoismaiden, sekä Suomen ja muiden Euroopan maiden välillä.

Suuri osa syntyvyyttä tarkastelevasta tutkimuksesta on keskittynyt vain naisiin, jättäen miehet ja pariskunnat vähäiselle huomiolle. Me vertailemme naisia ja miehiä ja tarkastelemme sekä parisuhteiden muodostumisen ja purkautumisen että syntyvyyden samanaikaisia trendejä. WP1 on FLUX-hankkeen tutkimuksen ydin ja läheisessä yhteydessä muihin työpaketteihin.

Työpaketin johtaja: Katariina Salmela-Aro (EDU)
Varajohtaja: Rasmus Mannerström (EDU)
Vastuuorganisaatiot: EDU

FLUX työpaketti 2 (WP2) tutkii sitä, miten identiteetin muodostus, henkilökohtaiset tavoitteet, sosiaalisen median käyttö (ml. nettideittailu), arvot ja psykologinen hyvinvointi voivat vaikuttaa parisuhteiden muodostukseen, laatuun ja pysyvyyteen. Lisäksi tutkimme suunniteltua ja toteutunutta lastensaantia nuorilla aikuisilla.

Testaamme pitkittäisaineistojen avulla hypoteesia, jonka mukaan vakaa identiteetti, hyvä mielenterveys, selvät elämäntavoitteet ja vähäinen digimaailman aiheuttama ylikuormitus vaikuttaisivat positiivisesti perheenmuodostukseen. Lisäksi tutkimme paneeliaineistojen avulla arvojen ja elämäntyylien muutosta Suomessa ja muissa Euroopan maissa, ja rekisteri- ja kyselyaineistojen avulla sosioekonomisten ja psykologisten tekijöiden vaikutuksia. Keräämme myös uutta haastatteluaineistoa kahdesta eri kohortista.

Työpaketin johtaja: Mika Gissler (UTU)
Vastuuorganisaatiot: UTU ja CSDS

FLUX-työpaketti 3 (WP3) tutkii syntyvyyden laskun ja lastensaannin myöhentämisen vaikutuksia äitien ja lasten terveyteen raskauden aikana ja sen jälkeen. Keskitymme erityisesti hedelmöityshoidoissa käyviin pariskuntiin ja naisiin.

Käytämme rekisteriaineistoja, joissa on runsaasti tietoa sosioekonomisista tekijöistä elinkaaren eri vaiheissa sekä lisääntymisterveydestä (esim. synnytykset, raskaudenkeskeytykset ja sukupuoliteitse leviävät taudit). Myös isiä koskevat tiedot yhdistetään aineistoon. Hedelmöityshoitojen vaikutuksia sairastuvuuteen ja kuolleisuuteen tarkastellaan äidit, isät ja lapset kattavan pohjoismaisen rekisteriaineiston avulla.

Työpaketin johtaja: Mikko Myrskylä (CSDS)
Varajohtaja: Sanna Kailaheimo-Lönnqvist (CSDS)
Vastuuorganisaatiot: CSDS, UTU ja ETK

FLUX työpaketti 4 (WP4) käyttää rekisteriaineistoja ja simulaatio- ja ennustemenetelmiä ja tuottaa uutta tietoa syntyvyyden ja perhedynamiikan vaikutuksista. WP4 kattaa kolme pääteemaa:

1)  miten vanhemmuuden ajoitus – sekä kronologisena ikänä että elämänvaiheena – ennustaa lasten terveyttä ja hyvinvointia aikuisuudessa

2)  miten lapsen saaminen (vanhemmuus) vaikuttaa hyvinvointiin ja missä määrin hyvinvointi perheellistymisen alkuvaiheessa ennustaa tulevaa lastensaantia

3)  Lisäksi WP4 yhdistää nämä teemat WP6:n tuloksiin ja Eläketurvakeskuksen eläkesimulaatiomalleihin arvioidakseen syntyvyyden pienenemisen ja lastensaannin myöhentymisen vaikutuksia.

Työpaketin johtaja: Mikko Myrskylä (CSDS)
Varajohtaja: Julia Hellstrand (CSDS)
Vastuuorganisaatiot: CSDS ja ETK

Tulevan syntyvyyden ennustaminen on tärkeää suunniteltaessa toimenpiteitä, jotka tukevat yhteiskunnallista kestävyyttä. FLUX työpaketissa 5 sovelletaan ja kehitetään edistyneitä menetelmiä, joilla ennustetaan Suomen syntyvyyttä iän ja syntymäjärjestyksen mukaan kansallisella ja alueellisella tasolla ottaen huomioon niin pitkäaikaiset trendit kuin lyhyen aikavälin vaihtelut. Ennusteet toimivat pitkäaikaisen eläkepolitiikan luomisen perustana.

Käytämme bayesilaista ja ekstrapoloivaa lähestymistapaa ennustaessamme syntyvyyttä Suomessa alueittain ja syntymäjärjestyksen mukaan pitkällä aikavälillä. Niin kutsutussa nowcasting-menetelmässä käytetään tietoja raskautta ja raskauden suunnittelua koskevista verkkohauista. Näitä lähestymistapoja yhdistelmällä ennustetaan syntyvyyttä, vertaillaan alueiden tulevia syntyvyyden kehityskulkuja ja tutkitaan vaikutuksia väestön ikääntymiseen ja makroekonomisiin tekijöihin pitkällä aikavälillä.

Työpaketin johtaja: Eva Österbacka (ÅA)
Vastuuorganisaatiot: ÅA ja UTU

FLUX työpaketti 6 (WP6) tutkii lastensaannin ja vanhempainvapaiden käytön pitkän ja lyhyen aikavälin vaikutuksia naisten ja miesten työllisyyteen, työhön ja tuloihin sekä sukupuolittuneen hoivan yhteyttä parisuhteiden vakauteen ja syntyvyyteen. Hypoteesimme on, että pitkien vanhempainvapaajaksojen pitäminen vaikuttaa sekä naisten että miesten työmarkkinatilanteeseen ja lastensaantiin, mutta vaikutukset ovat hyvin heterogeenisia eli vaihtelevat henkilön tilanteen ja taustan mukaan.

Käytämme suomalaisia ja pohjoismaisia rekisteriaineistoja ja teemme kansainvälisiä vertailuja. Tarkastelemme perhevapaiden käytön kausaalivaikutuksia (syy–seuraussuhteita) Suomen kontekstissa eri menetelmillä. Tutkiessamme vanhempainvapaajärjestelmän uudistuksia ja niiden vaikutuksia teemme yhteistyötä PREDLIFE-hankkeen, FLUXin työpaketin 7 ja Kelan tutkijoiden kanssa. FLUX-työpaketin 3 kanssa vertaamme äitien ja (tuloksettomien hedelmöityshoitojen seurauksena) tahattomasti lapsettomien naisten urakehitystä nähdäksemme miten uravalinnat ovat yhteydessä äitiyden kustannuksiin. Tämän työpaketin tuloksia käytetään myös FLUX-työpaketin 4 simulaatioennusteissa.

Työpaketin johtaja: Pasi Moisio
Työpaketin varajohtaja: Merita Mesiäislehto, THL.
Vastuuorganisaatiot:  THL ja UTU

FLUX työpaketti 7 tutkii ja vertailee sekä kansallisella että paikallisella tasolla sitä, miten sosiaali- ja perhepolitiikka – ulottuen tukijärjestelmistä paikallisiin palveluihin ja työmarkkinoiden sääntelyyn – voi tukea syntyvyyttä, perheenmuodostusta ja kestävää väestönkehitystä. WP7 arvioi, miten kansalliset politiikat voivat vaikuttaa lastensaantiin ja lapsiperheiden taloudelliseen ja subjektiiviseen hyvinvointiin ja tuo siten arvokasta tietoa politiikan vaikutuksista Euroopan Unionin alueella.

Käytämme korkealuokkaisia aineistoja, kuten satunnaistettuja kokeilututkimuksia ja pitkän aikavälin EU- ja kuntatason kyselytutkimusaineistoja, jotka yhdistetään suomalaisiin rekisteriaineistoihin. Käytämme poikkileikkaus- ja pitkittäistietoja sisältävää EU-SILC -aineistoa ja tutkimme monitasoasetelmalla kansallisten politiikkojen ja uudistusten vaikutusta syntyvyyden tasoon ja perheiden hyvinvointiin.

Työpaketin johtaja: Milla Ikonen
Vastuuorganisaatio:  UTU

FLUX toteuttaa sidosryhmävuorovaikutuksen toimia neljän pääasiallisen vuorovaikutuspolun kautta: 1) yhteiskehittävä vuoropuhelu päätöksentekoon osallistuvien sidosryhmien kanssa, 2) yhteiskehittävä vuoropuhelu sosiaali-, perhe- ja koulutuspolitiikan asiantuntijayhteisön kanssa, 3) yhteistyö akateemisen yhteisön ja STN-ohjelmien ja -hankkeiden kanssa, 4) saavutettava ja yleistajuinen julkinen vuoropuhelu koko yhteiskunnan tasolla. FLUX korostaa sidosryhmäyhteistyössä tieteen tekemisen perinteiset rajat ylittävää otetta ja tuo keskeisten sidosryhmien näkökulmat, verkostot ja äänen mukaan tieteen tekemiseen tavoitteenaan osallistaa sidosryhmiä ja kohderyhmiä FLUXin tutkimukseen ja yhteiskehittää ratkaisuja hyvinvoinnin parantamiseksi.

Sidosryhmäyhteistyössä FLUX hyödyntää monia suoria ja epäsuoria vuorovaikutuksen ja viestinnän muotoja ja keinoja perinteisestä akateemisesta ja yleistajuisesta julkaisemisesta ja viestinnän eri kanavista ja sidosryhmäkohtaisesta sisällöntuotannosta aina uusien yhteiskehittävää otetta hyödyntävien vuoropuhelua edistävien toimintamallien hyödyntämiseen.

FLUX työpaketti 8, jota johtaa vuorovaikutusvastaava Milla Ikonen, tukee konsortiota yhteiskunnallisessa vaikuttavuudessa.

FLUX työpakettiin 9 (WP9) kuuluu konsortion johtaminen ja koordinaatio. Sitä johtaa FLUXin konsortiojohtaja. Osahankkeiden johtajat ovat tiiviisti yhteydessä konsortiojohtoon  ja toimivat tarpeen mukaan hänen sijaisenaan.

FLUXin johtoryhmään kuuluvat osahankkeiden ja työpakettien johtajat sekä projektikoordinaattori ja vuorovaikutusvastaava. Johtoryhmä vastaa FLUXin toiminnasta ja tutkimus- ja vuorovaikutussuunnitelmien noudattamisesta. FLUXille nimitetään tieteellinen ohjausryhmä (Scientific Advisory Board, SAB) sekä yhteiskunnallisen vaikuttavuuden ohjausryhmä (Societal Interaction Advisory Board, SIAB).