Vajoavan syntyvyyden vaikutuksia voidaan tasapainottaa panostamalla koulutukseen – jopa ilman lisärahoitusta
Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, mikä kompensoi työvoiman pienenevää kokoa.
Suomen syntyvyys on vajonnut nopeasti ja väestön ikääntyminen kiihtyy. Työikäisten osuus väestöstä pienenee, mikä nähdään yleensä uhkatekijäksi yhteiskunnan taloudelliselle kestävyydelle.
Tuore tutkimus kuitenkin osoittaa, että hyvin matalan syntyvyyden haitallisia talousvaikutuksia voidaan merkittävästi lieventää investoimalla koulutukseen. Koulutustason nostaminen parantaa työn tuottavuutta, mikä kompensoi työvoiman pienempää kokoa.
Investointi on mahdollista toteuttaa ilman lisärahoitusta, sillä koulutettavat ikäluokat pienenevät.
Säästöillä yli vuosi lisää koulunkäyntiä
Tutkijat laskivat, kuinka paljon viime vuosien syntyvyyden lasku säästää koulutusmenoissa. Kokonaishedelmällisyysluku on laskenut koronaepidemiaa edeltävien vuosien tasosta (1,45) nykyiseen noin 1,3:een. Kokonaishedelmällisyysluku kertoo, kuinka monta lasta nainen laskennallisesti synnyttäisi elämänsä aikana, jos ikäryhmittäiset hedelmällisyysluvut pysyisivät samoina kuin kyseisenä vuonna.
Jos säästyvät rahat käytettäisiin kouluttamaan ikäluokat nykyistä korkeammin, se tarkoittaisi yli vuotta lisää koulunkäyntiä lasta kohden.
– Näin saataisiin kompensoitua merkittävä osa syntyvyyden alenemisen pitkän aikavälin talousvaikutuksista, sanoo kehityspäällikkö Heikki Tikanmäki Eläketurvakeskuksesta.
Väestörakenteen muutoksiin täytyy sekä vaikuttaa että sopeutua
Suomessa matala syntyvyys on todennäköisesti tullut jäädäkseen. Yhteiskunnan on välttämätöntä löytää keinoja sekä vaikuttaa että sopeutua väestörakenteen muutoksiin.
– Koulutukseen investoiminen on tärkeä keino turvata yhteiskunnan taloudellista kestävyyttä. Lisäksi tarvitaan myös muita toimia: maahanmuuttoa tulee edistää ja lastensaamisen tielle tulevia esteitä purkaa, sanoo professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta.
Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallia. Taloudellisen kestävyyden mittareina käytettiin bruttokansantuotetta henkeä kohti, palkkasummaa ja eläkemenoja suhteessa palkkasummaan.
Lisätietoja:
Mikko Myrskylä, professori, Helsingin yliopisto ja johtaja, Max Planck Institute for Demographic Research, 0294124705, myrskyla@demogr.mpg.de
Heikki Tikanmäki, kehityspäällikkö, Eläketurvakeskus, 029 411 2374, etunimi.sukunimi@etk.fi
FLUX Tietoa päätösten tueksi 5/2024: Koulutukseen panostaminen tasaa matalan syntyvyyden vaikutusta – jopa ilman lisärahoitusta