Vakaassa työmarkkina-asemassa olevat äidit siirtyvät hoitovapaan jälkeen työhön muita äitejä nopeammin
Miesten ja naisten väliset tuloerot ovat suurimmillaan lasten ollessa pieniä. FM Tapio Räsäsen Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa valmistunut väitöstutkimus selvittää lastenhoidontukien vaikutuksia palkkaeroihin, lastenhoitojaksojen pituuteen sekä varhaiskasvatuspalveluiden käyttöön. Tutkimuksen mukaan vakaassa työmarkkina-asemassa olevat äidit palaavat hoitovapaan jälkeen työhön muita äitejä nopeammin.
Väitöstutkimuksessa selvitettiin lasten kotihoidon tuen sekä yksityisen hoidon tuen vaikutuksia perheiden tekemiin lastenhoitoratkaisuihin. Lisäksi selvitettiin, kuinka lastensaanti vaikuttaa naisten palkkakehitykseen sekä miesten ja naisten välisiin palkkaeroihin.
Väitöstutkimus perustuu Tilastokeskuksen ja Kelan laajoihin rekisteriaineistoihin lastenhoidon tuista sekä työssäkäynti- ja palkkatiedoista. Tutkimuksessa hyödynnettiin ekonometrisiä menetelmiä lastenhoidon tukien kausaalivaikutusten arvioinnissa.
Tutkimuksessa havaittiin, että korkeampi kotihoidon tuki hidastaa työhön paluuta. Toisaalta suuremmalla yksityisen varhaiskasvatuksen tukemisella perheille ei ollut työllisyysvaikutuksia äideillä. Sen sijaan yksityiset palvelut ovat korvanneet kuntien itse tuottamia palveluita vuosien varrella.
Isien pitämillä hoitovapailla edistetään sukupuolten välistä tasa-arvoa työmarkkinoilla
Väitöstutkimuksessa selvisi, että lapsensaannista aiheutuvasta tulojen menetyksestä suurin osa selittyy hoitovapaalla, joiden aikana äidit eivät työskentele. Valtaosa äideistä palaa työhön viimeistään lasten ollessa 2–3-vuotiaita. Äidit, joilla on vakaa työmarkkina-asema tai työpaikka, jonne palata hoitovapaan jälkeen, siirtyvät työhön muita äitejä nopeammin. Lisäksi pitkään kotona olevat äidit jäävät jälkeen palkkakehityksessä, kun verrataan isiin ja lyhyen aikaa kotona olleisiin äiteihin.
– Lasten hoidon tuet vaikuttavat hoitojaksojen pituuteen ja eri palveluiden suhteellinen hinta vaikuttaa perheiden tekemiin valintoihin. Esimerkiksi laskemalla varhaiskasvatusmaksuja tai pienentämällä kotihoidon tukea voitaisiin lisätä äitien työllisyyttä, mutta vain tiettyyn rajaan asti, Tapio Räsänen kertoo.
Useat työlliset äidit tekevät osa-aikatyötä, kun lapset ovat pieniä tai aloittavat koulussa. Lisäksi he tekevät vähemmän ylitöitä sekä epäsäännöllistä työtä kuin lapsettomat vanhemmat ja saavat näistä vähemmän rahallista korvausta palkanlisien muodossa.
– Jos äiti on työssä, niin lasten ollessa 8–10-vuotiaita äidit ovat päässeet takaisin samalle radalle palkkakehityksessä lapsettomien naisten kanssa ja työskentelevät yhtä pitkiä päiviä. Naiset kuitenkin menettävät hoitovapaiden aikana tuloja ja työhistoriaa karttuu samanikäisiä lapsettomia henkilöitä vähemmän, toteaa Räsänen.
Jos työmarkkinoilla halutaan edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, niin isien on osallistuttava entistä enemmän lastenhoitoon pitämällä hoitovapaita. 2010- ja 2020-luvuilla on tapahtunut paljon positiivista kehitystä. Esimerkiksi kotihoidontukijaksot ovat lyhentyneet ja isien perhevapaiden käyttö on lisääntynyt.
– Suomalaisille työmarkkinoille on juurtunut väärä uskomus siitä, että naisten palkkaaminen on riski. Tosiasiassa työlliset naiset palaavat töihin suhteellisen nopeasti. Olisi hyvä, jos vääristä uskomuksista päästäisiin eroon, Räsänen sanoo.
FM Tapio Räsäsen taloustieteen väitöskirja Empirical Studies on Family Economics tarkastetaan tiistaina 15.8.2023 klo 12.00 alkaen Jyväskylän yliopiston Seminaarinmäellä Vanhassa juhlasalissa (S 212). Vastaväittäjänä toimii professori Torsten Santavirta (Helsingin yliopisto) ja kustoksena professori Petri Böckerman (Jyväskylän yliopisto). Väitöstilaisuuden kieli on suomi.
Lisätietoja
tutkija Tapio Räsänen, Kela, 050 302 9292, tapio.rasanen@kela.fi
Räsänen Tapio: Empirical studies on family economics. Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 162. Kela 2023.