Matalan syntyvyyden Suomi -tapahtuma herätti keskustelua perheellistymisen muutoksista

FLUXin ensimmäinen sidosryhmätapaaminen järjestettiin 4. toukokuuta Tiedekulmassa Helsingissä. Tapahtuma kokosi yhteen syntyvyydestä ja väestörakenteen muutoksista kiinnostuneita tutkijoita, asiantuntijoita ja päättäjiä.

Tilaisuuden avasi FLUXin johtaja Marika Jalovaara Turun yliopistosta. Hän kertoi, että kokonaishedelmällisyys väheni vuosina 2010–2019 Suomessa 28 prosenttia. Kyse ei ole vain lastensaannin lykkääntymisestä, vaan myös lopulliset lapsiluvut pienenevät.

– Kyselytutkimukset osoittavat, että suomalaiset saavat vähemmän lapsia kuin toivovat, Jalovaara sanoi. – Syntyvyys on myös eriarvoisuuskysymys. Usein lapsettomaksi jäävät ne, joiden asema yhteiskunnassa on heikko.

Professori Mikko Myrskylä Helsingin yliopistosta huomautti, että syntyvyyden vähenemisestä voi seurata myös hyviä asioita, kuten naisten koulutus- ja tulotason nousemista ja lapsiperheiden hyvinvoinnin parantumista.

 

Mikko Myrskylä ja Marika Jalovaara.

 

THL:n tutkimusprofessori ja sosiaaliturvakomitean puheenjohtaja Pasi Moisio totesi alustuksessaan, että väestörakenteen muutos on taustalla myös sosiaaliturvauudistuksessa. Hän toi esiin, että sosiaaliturvalla voidaan vaikuttaa  syntyvyyteen vain rajallisesti.

– Toimiva sosiaaliturva voi kuitenkin tukea ihmisten mahdollisuuksia tehdä haluamiaan valintoja esimerkiksi perheellistymisen osalta. Se turvaa elämän ennakoitavuutta, Moisio sanoi.

Pasi Moisio.

 

Tilaisuuden päätti paneeli, jossa keskustelivat Suvi-Anne Siimes (Työeläkevakuuttajat TELA), Martti Hetemäki (Helsingin yliopisto ja Aalto-yliopisto), Jouni Varanka (Valtioneuvoston kanslia) ja Susan Kuivalainen (Eläketurvakeskus). He totesivat, että syntyvyys on monimutkaisempi kysymys kuin politiikassa on tähän saakka ajateltu.

Keskustelijat totesivat, että Suomen on tärkeää etsiä keinoja sopeutua pysyvästi matalaan syntyvyyteen. Yhteiskunnan sosiaalinen ja taloudellinen kestävyys täytyy pystyä turvaamaan myös tilanteessa, jossa lapsia syntyy pysyvästi vähän. Yhdeksi ratkaisuksi he näkivät työllisyyden ja työkyvyn tukemisen, joka edistää sekä syntyvyyttä että sopeutumista väestörakenteen muutokseen.

Panelistit korostivat myös, että tutkittu tieto väestörakenteen muutoksista sekä sen syistä ja seurauksista on Suomen selviytymiselle erittäin tärkeää.

Suvi-Anne Siimes ja Jouni Varanka.

 

Martti Hetemäki.

 

Yleisöä Tiedekulmassa.

 

Tilaisuuden juonsi toimittaja Jari Hanska.

Jari Hanska.

 

FLUX (Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet) -hankkeessa etsitään tutkimukseen perustuvia ratkaisuja, joilla voidaan vaikuttaa ja sopeutua syntyvyyden muutoksiin sekä väestön ikääntymiseen. Tavoitteena on suomalaisen yhteiskunnan sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantaminen. FLUXia rahoittaa Suomen Akatemian strategisen tutkimuksen neuvosto (STN).