Tutkimukseen perustuvia ratkaisuja syntyvyyden muutoksiin sopeutumiseksi
Muuttuva perheenmuodostus – syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX) -konsortiohankkeessa etsimme tutkimukseen perustuvia ratkaisuja suomalaisen yhteiskunnan uusiin väestöllisiin haasteisiin. Niitä ovat syntyvyyden ja perheenmuodostuksen dynamiikka ja muutokset, etenkin syntyvyyden viimeaikainen lasku, ja jo ennestään nopean väestön ikääntymisen kiihtyminen. Syntyvyys ja perhedynamiikka ovat yhteydessä myös sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen sekä psykososiaaliseen ja taloudelliseen hyvinvointiin.
Tuotamme uutta tieteellistä tietoa syntyvyyden ja perhedynamiikan muutoksista ja väestön ikääntymisestä. Tavoitteenamme on lisätä tutkimuksen, päätöksenteon sekä käytännön työtä tekevien asiantuntijoiden välistä vuoropuhelua ja vahvistaa tutkittuun tietoon perustuvaa sosiaali- ja perhepolitiikan päätöksentekoa sen eri vaiheissa ja julkishallinnon eri tasoilla. Pidemmän aikavälin tavoitteenamme on edistää hyvinvointia ja parantaa yhteiskunnan sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä.
Tutut syyt eivät enää selitä syntyvyyden ja perheenmuodostuksen dynamiikkaa
Suomessa ja muissa Pohjoismaissa syntyvyys on vähentynyt, mutta muutoksen taustalla olevia syitä tunnetaan huonosti. Syntyvyyden lasku Pohjoismaissa on haastanut tieteellisen ymmärryksen siitä, mitkä tekijät vaikuttavat syntyvyyteen kehittyneissä yhteiskunnissa.
Keskeisissä teorioissa sukupuolten välinen tasa-arvo ja yhteiskunnallinen vakaus esiintyvät usein yhdessä maissa, joissa myös syntyvyys on verrattain korkealla. Pohjoismaiden aiemmin korkeana pysynyttä syntyvyyttä on selitetty sillä, että niiden hyvinvointivaltiot tukevat perheitä ja sukupuolten välistä tasa-arvoa. Nämä teoriat eivät kuitenkaan kykene selittämään viimeaikaisia muutoksia.
Me FLUXissa etsimme poikkitieteellisen tutkimuksen ja uusien kysymyksenasettelujen keinoin vaihtoehtoisia selityksiä muutosten ymmärtämiseksi. Haluamme selvittää muun muassa, miten muuttuvat elämäntavoitteet, identiteetin muodostus, elämänkulkujen eriytyminen ja perheen perustamisen koetut esteet sekä sukupuolierot palkattoman hoivatyön jakautumisessa vaikuttavat syntyvyyteen ja perheenmuodostukseen.
Selvitämme syntyvyyden ja perhedynamiikan muutosten vaikutuksia
Syntyvyyden ja perhedynamiikan muutoksilla on vaikutuksia sekä yksilöihin että yhteiskuntaan. 2010-luvun syntyvyyden pudotus tulee todennäköisesti johtamaan naisten ja miesten lopullisten lapsilukujen voimakkaaseen pienenemiseen.
Matala syntyvyyden taso, lastensaannin siirtyminen myöhemmälle iälle ja parisuhteiden purkautuminen ovat välittömässä yhteydessä sukupolvien välisiin suhteisiin ja yhteiskunnalliseen kestävyyteen. Nämä monisyiset yhteydet ilmenevät esimerkiksi aikuisten ja lasten terveydessä ja työllisyydessä.
Tutkijamme FLUXissa pyrkivät ymmärtämään näitä syntyvyyden ja perhedynamiikan muutosten vaikutuksia yksilöiden ja yhteiskuntien hyvinvointiin ottamalla huomioon elämänkulkujen dynaamisuuden, sukupolvien väliset suhteet sekä politiikkatoimien muovaaman yhteiskunnallisen ympäristön.
Eriarvoisuus ja hyvinvointi poikkileikkaavina teemoina
Syntyvyyden ja perhedynamiikan muutokset ovat yhteydessä sosiaaliseen ja sukupuolten väliseen eriarvoisuuteen sekä puutteisiin psykososiaalisessa ja taloudellisessa hyvinvoinnissa ja terveydessä. Nämä yhteydet ovat usein kahdensuuntaisia, ja ne myötävaikuttavat huono-osaisuuden kasautumiseen yksilöiden elämänkuluissa ja sukupolvien yli.
Elinikäinen lapsettomuus, lastensaanti usean kumppanin kanssa ja liittojen purkautuminen ovat yleistyneet etenkin matalasti koulutetuilla. Sosioekonomiset erot perheenmuodostuksessa ovat muuttuneet samansuuntaisiksi suomalaisilla miehillä ja naisilla, mutta perheenmuodostuksen vaikutukset työmarkkina-asemaan ovat edelleen sukupuolittuneita. Viimeaikaisten perhedemografisten muutosten yhteyksistä psykososiaalisiin tekijöihin, kuten psykologiseen hyvinvointiin, tiedetään vasta vähän.
FLUXissa me etsimme vastauksia syntyvyyden ja perhedynamiikan muutosten yhteyksistä eriarvoisuuteen ja hyvinvointiin. Eriarvoisuus ja hyvinvointi muodostavat FLUX-hankkeemme kaksi poikkileikkaavaa teemaa.
Sosiaali- ja perhepolitiikalla voidaan vaikuttaa
Suomalaisten keskimääräiset lapsilukutoiveet ovat pienentyneet hieman. Siitä huolimatta toteutuneet lapsimäärät jäävät selvästi alle toivottujen. Yleinen hyvinvointi ja tyytyväisyys elämään tukevat lastensaantia, joten aikuisten ja lasten hyvinvointia tukevalla perhepolitiikalla voidaan pyrkiä nostamaan syntyvyyttä.
Jos epävarmuus saa ihmiset lykkäämään perheen perustamiseen liittyviä sitoumuksia, nuorten aikuisten elämän ennustavuutta lisäävät kansalliset ja paikalliset politiikkatoimet tukevat lastensaantia. Yhteiskuntapolitiikalla voidaan vaikuttaa myös lastensaannin seurauksiin muun muassa tukemalla työ- ja perhe-elämän yhteensovittamista sekä sukupuolten tasaisempaa työnjakoa palkattomassa hoivatyössä.
Me FLUXissa ajattelemme, että sosiaalisen ja taloudellisen kestävyyden parantamiseksi tarvitaan sekä proaktiivisia toimia (mm. perheenmuodostuksen tukeminen), että reaktiivisia toimia, joilla yhteiskunta sopeutuu väestörakenteen muutokseen.
Tavoitteena tietopohjaisen päätöksenteon ja asiantuntijatyön tukeminen
Sidosryhmäyhteistyön ja vuorovaikutustoimiemme keinoin me FLUXissa haluamme lisätä vuoropuhelua tiedonhyödyntäjien kanssa. Tuotamme uutta tutkittua tietoa, jolla voidaan tukea tietopohjaista päätöksentekoa etenkin sosiaali- ja perhepolitiikan alueilla. Tavoitteenamme on tehdä tuottamastamme tutkitusta tiedosta päätöksenteon ja politiikkavalmistelun näkökulmasta oikea-aikaista, konkreettista ja hyödynnettävää.
Käymme vuoropuhelua myös kansalaisjärjestöjen ja nuorten, lasten ja nuorten aikuisten parissa työskentelevien asiantuntijoiden kanssa. Näin voimme edistää tuottamamme tiedon viemistä eteenpäin käytäntöön. Osallistumalla koulutuksen ja jatkuvan oppimisen sisältöjen kehittämiseen me FLUXissa pyrimme lisäämään kestävän hyvinvointiyhteiskunnan toiminta- ja uudistumiskykyyn liittyvää osaamista myös laajemmin.
Tavoittelemme lisäksi yleistajuisen tiedon saavutettavuuden ja sosiaaliseen ja taloudelliseen kestävyyteen liittyvän ymmärryksen edellytysten parantamista suomalaisessa yhteiskunnassa.
Ratkaisuja etsitään monitieteisillä lähestymistavoilla
Monitieteisessä FLUX-konsortiossamme työskentelee johtavia tutkijoita väestötieteestä ja muilta aloilta, jotka ovat tärkeitä syntyvyyden muutosten syiden ja seurausten ymmärtämiseksi. Näitä ovat väestötiede (väestöntutkimus), sosiologia, psykologia, epidemiologia (kansanterveystiede), kansantaloustiede, datatiede ja sosiaalipolitiikka. Eri alojen tutkijoiden läheisellä yhteistyöllä ja monitieteisillä lähestymistavoilla voidaan tunnistaa syntyvyyden ja perhedynamiikan muutoksiin vaikuttavia tekijöitä ja muutosten seurauksia sekä luoda pragmaattisia poliitiikkaratkaisuja.
Konsortiomme yhdistää tutkijoita ja asiantuntijoita kolmesta suomalaisesta yliopistosta sekä kahdesta kansallisesta sosiaaliturvan ja sosiaali- ja terveyspalvelujen johtavasta tutkimuslaitoksesta. Mukana ovat Turun yliopisto, Helsingin yliopisto, Åbo Akademi, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Eläketurvakeskus. Konsortiota johdetaan INVEST-tutkimuskeskuksesta ja tutkimuksen lippulaivasta Turun yliopistosta.
Lisätietoja:
