Uusi DEMOGRAPHY Talks -webinaarisarja tarjoaa tutkittua tietoa väestön muutoksista
Aloitamme uuden, kaikille avoimen webinaarisarjan, joka tarjoaa tutkittua tietoa ajankohtaisista väestön muutoksista. Olet tervetullut kuulolle, olet sitten päättäjä, järjestön työntekijä, toimittaja tai muuten vain kiinnostunut aiheesta. Webinaarisarjan järjestää Strategisen tutkimuksen neuvoston DEMOGRAPHY-ohjelma ja sen viisi hanketta.
Suomen väestö ikääntyy, syntyvyys laskee ja työikäisten määrä vähenee. Väestönkehityksessä on kyse perustavanlaatuisista muutoksista, jotka vaikuttavat laaja-alaisesti yhteiskuntaamme, talouteemme ja ihmisten elämään. DEMOGRAPHY-ohjelman hankkeet tutkivat, miten väestölliset muutokset muokkaavat suomalaista yhteiskuntaa ja miten muutoksiin voidaan sopeutua ja vaikuttaa.
Webinaarit ovat tiiviitä, alle tunnin mittaisia tilaisuuksia, joiden aikana kuulet kahdesta ajankohtaisesta väestöön liittyvästä aiheesta mielenkiintoiset esitykset. Webinaarit konkretisoivat parhaillaan käytävää yhteiskunnallista keskustelua ja antavat sinulle siihen uusia näkökulmia.
Voit ilmoittautua webinaareihin alla olevien linkkien kautta. Ilmoittauduttuasi saat sähköpostiisi kalenterikutsun, jossa on linkki Teamsissa toteutettavaan webinaariin. Pääset liittymään kuhunkin webinaariin saamasi linkin kautta noin 5 minuuttia ennen tilaisuuden alkua.
Tutkittua tietoa: Syntyvyys on vajonnut ennätysalas – mitä siitä seuraa?
Ti 6.6. klo 14.00–15.00
Syntyvyys on painunut Suomessa ennätyksellisen matalalle. Syntyvyys on laskenut myös muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa lasku on huomattavan jyrkkä ja syntyvyyden taso matalin. Etenkin ensimmäisiä lapsia syntyy aiempaa vähemmän ja lopulliset lapsiluvut pienenevät. Monet ihmiset toivovat saavansa enemmän lapsia kuin lopulta saavat.
Minkälaisia seurauksia matalalla syntyvyydellä on suomalaisen yhteiskunnan sosiaaliselle ja taloudelliselle kestävyydelle? Minkälaisia lastensaantitoiveita nuorilla on?
Matala syntyvyys ja sen seuraukset yhteiskunnalle
Professori Marika Jalovaara, Turun yliopisto, Muuttuva perheenmuodostus – Syyt, seuraukset ja mahdolliset tulevaisuudet (FLUX)
Lastensaantiaikeet ja -ihanteet
Tutkija Noora Lehtonen, Väestöliitto, Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience)
Tutkittua tietoa: Maahanmuuttajat työelämässä
Ti 12.9. klo 14.00–15.00
Suomalainen työelämä moninaistuu. Tämä haastaa työyhteisöjä ja johtajuutta, mutta myös työntekijäoikeuksien toteutumista. Tutkimus on tuonut esiin ongelmakohtia, jotka liittyvät muun muassa työelämän syrjiviin käytäntöihin. Kyse ei ole ainoastaan työperäisestä maahanmuutosta, vaan myös siitä, miten Suomessa osataan tunnistaa eri ihmisten osaamispotentiaalia ja kuinka työkykyä tuetaan nykyistä paremmin.
Miten taataan tasa-arvo työelämässä, ja miten työyhteisöissä tuetaan monimuotoisuutta ja yhdenvertaisuutta? Millainen työkyky maahanmuuttajilla on rekisteritutkimuksen valossa, ja miten sitä voidaan tukea?
Tasa-arvon ja osallisuuden haasteet työyhteisössä
Erikoistutkija Sari Vanhanen, Siirtolaisuusinstituutti, Monimuotoisuus, luottamus ja kaksisuuntainen kotoutuminen (MobileFutures)
Maahanmuuttajataustaisen väestön ja valtaväestön työkyvyttömyys hoiva-alalla rekisteritutkimuksen valossa
Tutkimusprofessori Ari Väänänen, Työterveyslaitos, Väestörakenteen muutosten elämänkaari- ja talousvaikutukset (LIFECON)
Tutkittua tietoa: Muuttoliike ja väestörakenteen alueelliset erot
Ti 7.11. klo 14.00–15.00
Kaupungistuminen on edennyt Suomessa tasaisesti viime vuosikymmeninä. Maan sisäinen ja kansainvälinen muuttoliike keskittävät väestöä suurille kaupunkiseuduille. Samalla erot väestöllisessä huoltosuhteessa ovat kasvaneet kaupunkien ja maaseudun välillä. Suurten kaupunkien sisällä puolestaan tulotason ja etnisen taustan mukaiset erot alueiden väestörakenteessa ovat kasvaneet. Tällaisten muutosten merkitys riippuu osittain siitä, mikä prosessi ne tuottaa, eli onko kyse muuttoliikkeestä vai alueilla pysyvän väestön muutoksista.
Mitä vaikutuksia muuttoliikkeellä on alueiden väestörakenteeseen? Miten alueelliset erot näkyvät ihmisten elämässä? Miten esimerkiksi sosiaaliset suhteet, koettu sosiaalinen tuki ja yhteisöllinen osallistuminen jakautuvat alueittain Suomessa ja laajemmin Euroopassa, ja miten nämä ovat yhteydessä väestönkehitykseen?
Muuttoliikkeen merkitys asuinalueiden väestörakenteen muutoksessa
Tutkimuspäällikkö Timo Kauppinen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Taloudellinen ja sosiaalinen kestävyys läpi ajan ja alueiden ikääntyvässä yhteiskunnassa (SustAgeable)
Sosiaalisten suhteiden alueelliset erot
Professori Markus Jokela, Helsingin yliopisto, Sosiaaliset verkostot, syntyvyys ja hyvinvointi ikääntyvässä Suomessa (NetResilience)