Vanhemmuuden tielle voi tulla monenlaisia esteitä
Miten identiteetti, mielenterveysongelmat ja työelämän kuormitus kytkeytyvät syntyvyyden vähenemiseen? Entä muuttuneet arvot ja elämäntyylit? Onko sosiaalisella medialla roolia syntyvyyden laskussa? Näihin kysymyksiin etsittiin vastausta FLUX-hankkeen toisessa keskustelutilaisuudessa 5. lokakuuta Helsingin Tiedekulmassa.
Suomalaiset saavat lapsia myöhemmällä iällä kuin ennen. Kyse ei kuitenkaan ole vain ajoituksesta: myös lopulliset lapsiluvut tulevat väistämättä vajoamaan. Etenkin ensimmäisiä lapsia syntyy vähemmän kuin aikaisemmin.
– Osa ihmisistä ei voi saada lapsia eri syiden vuoksi. Osa ei halua, ja sitä toivetta pitää kunnioittaa. Väestötasolla nämä ryhmät ovat kuitenkin suhteellisen pieniä, sanoi FLUXin johtaja, professori Marika Jalovaara Turun yliopistosta.
– Useimmiten lapsettomuudessa on kyse siitä, että toive perheestä on olemassa, mutta sen tielle tulee esteitä. Näistä esteistä tutkimus on erityisen kiinnostunut.
Marika Jalovaara.
Helsingin yliopiston tutkijatohtori Florencia Sortheix viittasi FinEDU-kyselyaineistoon, jonka 20/22-vuotiaista vastaajista 80 % kertoi haluavansa lapsia. 75 % arveli saavansa ensimmäisen lapsensa 25–30 vuoden iässä. Kuitenkin vain hieman yli puolet heistä oli saanut lapsen 32/34 vuoden ikään mennessä.
– Syyt olla haluamatta lapsia liittyivät toisaalta elämäntilanteen epävarmuuteen, toisaalta elämäntyyliä koskeviin valintoihin, sanoi tutkijatohtori Florencia Sortheix Helsingin yliopistosta.
Florencia Sortheix.
Identiteetin epävarmuus heijastuu parisuhteiden pysyvyyteen
Yliopistonlehtori Rasmus Mannerström Helsingin yliopistosta kertoi identiteetin kytköksistä perheellistymiseen. Hänen mukaansa identiteetin muodostaminen on nykyään vaativampi tehtävä kuin aikaisemmin. Yhteiskunnassa vallitsee voimakas itsensä toteuttamisen eetos, ja moni nuori aikuinen kokee kovaa painetta menestyä. Samalla internet ja sosiaalinen media tarjoavat loputtomasti tietoa uusista vaihtoehdoista.
– Mielenmaisemaa hallitsee kokemus epävarmuudesta ja keskeneräisyydestä. Tällaisessa ympäristössä on vaikeaa muodostaa pysyviä parisuhteita, ja se heijastuu myös lasten saamiseen.
Rasmus Mannerström.
Helsingin yliopiston professori Katariina Salmela-aro totesi, että nuorten pahoinvointi on lisääntynyt ja tulevaisuudenusko heikentynyt. Koronapandemia lisäsi nuorten pahoinvointia entisestään. Jos tulevaisuus tuntuu epävarmalta tai pelottavalta, päätöstä vanhemmaksi haluamisesta ei välttämättä uskalleta tehdä.
Katariina Salmela-aro.
”Pitäisi puhua enemmän heistä, joille lapsen saaminen on vaikeaa”
Tapahtuman päätti paneelikeskustelu, jossa puhuivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusasiantuntija Touko Niinimäki Suomen nuorisoalan kattojärjestö Allianssi ry:stä, työelämän erityisasiantuntija Tiina-Emilia Kaunisto Monimuotoiset perheet ry:stä ja johtava asiantuntija Pauliina Mattila-Holappa Työterveyslaitokselta.
Holappa ja Kaunisto toivat esiin, että aidosti perheystävällinen työelämä vaatii kohtuullistamista ja kulttuurinmuutosta. Vielä ei ole itsestään selvää, että työpaikalta saisi tukea esimerkiksi yksityiselämän kriisin kohdatessa. Myös palveluiden joustavuus on työtä tekeville vanhemmille tärkeää.
– Toisaalta myös lapsettomat voivat kokea työelämässä syrjintää esimerkiksi työvuoroista ja lomista sovittaessa, Kaunisto huomautti.
Touko Niinimäki toivoi muutosta tapaan, jolla yhteiskunnassa ylipäätään puhutaan syntyvyydestä.
– Meidän pitäisi puhua vähemmän siitä, keiden pitäisi hankkia lapsia ja enemmän heistä, jotka tahtovat saada lapsia mutta joille se syystä tai toisesta on vaikeaa. Miten heidän perheellistymistään voitaisiin tukea?